"Believe you can and you're halfway there" - Theodore Roosevelt

Taas yks viikko hurahtanut ohi ja mennään jo melkein joulukuussa. MIHIN TÄÄ AIKA KATOO, NIINKUN SERIOUSLY? En vaan voi käsittää että oon tallaillut täällä pää alaspäin jo melkein 5 kk, eli puolivälissä mennään. Ja sen mukaset on kyllä fiiliksetkin: nyt tajuun kuinka rajallinen tää loppuaika on ja kuinka nopeesti se tulee meneen, kuinka toisaalta haluisin kotiin mutta toisaalta haluisin vaan jäädä tänne, kuinka paljon mulla on vielä nähtävää ja koettavaa ja kuinka paljon mä oon rakastunut tähän maahan. Ja oppinut samalla arvostaan Suomee ihan uudella tavalla niinkun aikaisemmin jo sanoinkin. Huhhuh, melkosen ristiriitasta mutta siltä se kyllä tuntuukin, mun aivot varmaan ylikuumenee jossain vaiheessa tästä kaikesta miettimisestä, pohtimisesta, stressaamisesta, rakastamisesta... Ja nyt ei kukaan äiti tai kummitäti vedä siellä mitään johtopäätöksiä, EI, mä en tolla rakastamisella tarkota sitä mun tulevaa täydellistä surffari-aviomiestä (jota en oo kyllä vielä löytäny hehe), vaan tätä yleistä rakastamista: kavereita, kieltä, ilmastoo, kauniita asioita ja sanoja! haha ;D Ainiin ja muuten sen verran vaan sanon että kaikki vaihtarit jotka ootte päässy tähän pointtiin asti eli vaihtovuotenne puoleenväliin, nostan teille hattua ja pyydän antaan aploodit itellenne. Ootte supermahtavia ja saatte olla ylpeitä itestänne, tiedän kuinka vaikeeta joskus on mutta nyt kyllä huomaa kuinka asiat muuttuu helpommaks. VIETTÄKÄÄ MAHTAVA LOPPUVUOSI KAIKKI UPEET VAIHTARITOVERIT! ♥ Mä ainakin vietän, enkä stressaa sitten niin mistään! Ainakaan tarkotuksella ;)

Jaahasjaahas semmosta syvällisempää pohdintaa tohon väliin. Sitten ilmotusluontoinen asia niille, jotka ei sitä jo facebookista oo aikaisemmin lukeneet: TÄÄ NEITI PÄÄSEE NÄYTTÄÄN HURJAPÄISYYTENSÄ JA HYPPÄÄ LASKUVARJOHYPYN JOULUN TIENOILLA!


Huhhuh, oon niin superinnoissani ja superpeloissani ja pidän itteeni hulluna ja samalla oon ylpee itestäni koska pääsen näyttään (itelleni lähinnä) mistä tää likka on oikein tehty! Mun hostveli Scott halus siis ostaa mulle ja Amandalle joululahjaks laskuvarjohypyt, eikä tarvinnut kahta kertaa kysyä että olisinko kiinnostunut. KYLLÄ KIITOS!






Sitten hehkutteluista muihin juttuihin... Tällä viikolla mulla oli koulua siis pelkästään tiistaina, siellä istuin hiki hatussa rustaamassa ranskankoetta klo 8:30-12. Kolme esseetä, kaks luetunymmärtämistä, neljä kuuntelua ja puolen tunnin oral exam eli puhetesti jossa juteltiin toi puoli tuntia opettajan kanssa ranskaks. Voin kertoo että olin niin ilonen kun pääsin viimein käveleen ulos siitä huoneesta ja tiesin, ettei tarvi stressata enää mistään seuraavaan kahteen kuukauteen! Ja ens vuonna oon koulussa vaan term 1 ja vähän term 2 alusta ja kokeet on vasta term 2 lopussa niin ei tarvi stressata sillonkaan koulusta kun ei tarvii tehä kokeita ;) wohoo! Ens viikolla meidän tarvii mennä vielä takasin kouluun ma, ti ja ke, keskiviikko-iltana on yr 11 river cruise eli jokiajelu illalla ja sit ollaan free for two months! Pretty awesome huh? Nyt on alkanut säätkin suosia niin lomasta tulee ihan huippu, en malta oottaa sitä rentoutta ja vapautta, päivien viettoo biitsillä, iltojen istumista kavereiden kanssa nauttien elämästä ja kaikkia niitä odottamattomia yllätyksiä mitä varmasti tulee tapahtuun! Summer is finally here!


Tossa kun mainitsin että ilmat on kanssa alkanut suosiin niin oi kyllä, lämpöö on piisannut. Koko viikon oli about +30, torstaina +37 joka tuntu jo hippusen tukalalta mutta keskiviikon +34 oli maailman mahtavin: fillaroitiin Iselinin kans biitsille ja juostiin suoraan ihanaan meriveteen, oli niin upee fiilis! Ja tommosta kesä tulee oleen - lämpöö ja siitä nauttimista viileessä merivedessä. Ja bodyboardingin tekemistä! Bodyboarding on siis surffausta pelkkää omaa kehoonsa käyttäen eli tarvii ottaa ne aallot kiinni ihan ite (kuullostaapa tyhmältä, enkuks se on siis catch the wave) ja koittaa päästä aallon harjalla ihan rantaan asti. Huippuhauskaa!
Rusketuskin alkaa oleen kohdallaan, oon saanut niin monta kommenttia siitä kuinka hyvin muhun on tarttunut väri ja kuinka ruskee tuun oleen kesän jälkeen. Hehe kelpaa mulle! Skypestä saa todisteita, siskon naama vihertyy aina kun se näkee mut sunnuntain skypetyksissä kun se on aina, siis ihan aina ollut ruskeempi kun mä ja nyt meikä vie ;) haha eivaan Reetta, kyllä sä ens kesänä taas saat mua kiinni! (ees vähän ;D)

Tää viikko on siis mennyt lähinnä lämmöstä nauttiessa: tiistaina menin kokeen jälkeen suoraan Kat'n ja Lee'n kotiin ihan itekseni ja pulikoin niiden altaassa ja otin arskaa parisen tuntia, keskiviikkona beach Issyn kans, torstaina lämpöhalvaus omalla takapihalla kirjaa lukiessa (tuntu että alastikin ois ollu liian kuuma, olin siis bikineillä ja jossain vaiheessa toppi päällä mutta huhhuh!), perjantaina nautittiin ihanasta säästä Roosan kanssa cityssä kun treffattiin lounaan merkeissä ja eilen eli lauantaina parkkeerasin taas aamupäiväks tohon pihalle lukeen kirjaa ja syventään rusketusta. Eilistä lukuunottamatta mitään ihmeellistä ei oo siis tapahtunut, ja siis eilisen kohokohtahan oli Yasminin synttärit. Yas oli vuokrannut mökin Yanchepista meren rannalta jonne mentiin about 15 tytön porukalla yöks. Tai siis meidän piti mennä yöks mutta päädyttiinkin erinäisistä syistä kotiin Amandan kanssa kello kolmeta yöllä... Ei kuitenkaan mitään vakavaa siis todellakaan, no worries people! Ilta suju kuitenkin mainiosti ja pitää kyllä sanoa että lukeutuu yksiin parhaista muistoista täällä! Varsinkin se hetki kun annoin Yasille sen lahjan: mehän mentiin yhdessä sille outdoor edin leirille ja siellä Yasmin rakastu mun villasukkiin, no minähän vinkkasin äitille ja koska mun mamma on mahtavin niin se sitten kuto neidille ihan omat sukat! Kylkeen hommasin sen lempparisuklaata ja avot, paketti valmis. Ja Yasmin meni ihan sanattomaks kun annoin sille ton paketin ja sanoin pari juttua ja sit se alko itkeen, voi tui mun tyttöö ♥ Siinä sitten halailtiin pitkän aikaa ja huomasin, kuinka paljon se mulle merkkaa vaikka pieniä ärsytyksiä onkin välillä tullut huomattua. I love my girl!

Semmosta siis! Tää päivä on mennyt siis ihan vaan rentoillessa, Barryn diving mates tuli tänne meille BBQ'lle eli oon siis saanut nauttia herkullisen kala-painotteisen lounaan. Aamupäivä menikin siivoillessa ja Dyannia auttaessa että saatiin paikat tiptop kuntoon ennen vieraiden tuloo, ja nyt vaan oottelen omaa perhettä koneen ääreen että saatais sunnuntaiperinne taas pyöriin ja skypetys käyntiin. Palaillaan taas ens viikolla, puspus siihen asti!

xxxxxxxxxx

in a moment like this

Se hetki, kun chillataan kaverilla ihanalla porukalla, sää on mitä loistavin (koko päivän yli +30 ja aurinkoo niin iltakin oli ihanan lämmin), aussit vetää goonia, kajareista kuuluu men at work - land down under ja nelsa sanoo että "Hanna you look so much like aussie right now!" Oli vaan pakko tulla jakaan että oli meinaan yks parhaista hetkistä mitä oon tähän mennessä kokenut, JUST GOTTA LOVE IT HERE!

Men at work - Land down under

kuvat we♥it

Qualified SRC lifesaver!

Oikein ihanaa ja aurinkoista iltapäivää kaikille, tänään kapteeninanne toimii täyspätevä surf-lifesaver-hengenpelastaja Hanna! So WOHOOOO I DID IT haha finally ;) Tänään aamulla siis 8:30 alko SRC examination, siellä 2 ja puoli tuntia meitä testattiin mm. tube & board-pelastuksissa, ensiavussa, signaaleissa, elvytyksessä ja run-swim-runkin piti tietty selvittää. Joten nyt on siis kurssi käyty ja uusia kokemuksia ja kavereita hommattu lifesavingin merkeissä! Ihan outoo kun ei enää tarvi sunnuntaisin herätä ennen 8 ja viettää aamupäivää quinns beachilla, välillä sateessa ja viimassa ja välillä ihanassa auringonpaisteessa ja lämmössä.. Nyt tarviikin alkaa kehitteleen uutta ohjelmaa sunnuntaiden täyttämiseks!


Ja niinkuin sillon aikasemmin puhuin niin saatiin siis noi unifromut kans, oikeesti hehe oon niin fiiliksissä ja voisin vaan olla noi päällä kokoajan :D Kyllä, myös toi hattu! Se on oikeesti niin cool! :D Sitä ei oo pakollista pitää mutta haluttiin ne Issyn kans silti. Toi paita on niiiiiin comfy, semmosta ihanaa ilmavaa kangasta mutta voin kertoo että sit kun pitää tehä patroling jossain +40 asteen helteessä tammi ja helmikuussa niin voi olla ettei noi pitkät hihat ihan hirveesti naurata :D Mutta ne on siis sen takia pakko pitää alhaalla ettei pala ja blaablaa, noo aurinkorasvahan on kans keksitty mutta ei siinä sitten mitää! Laitan lisää kuvii tältä sunnuntailta kun saan ne Issyltä, otettiin vaan tää nopsaan hostäitin kans kotipihassa että saan jonkunlaisen kuvan tännekin tänää ladattua.

Sitten vähän muita juttuja! Kuten viime postauksessa sanoinkin viime viikonloppu menin niin rentoillessa kun vaan voi mennä eli en sit jaksannu ruveta väsään mitään blogitekstiäkään aiheesta "joo no makoilin mä tossa sängyllä ja katoin gossip girliä ja kävin lenkillä ja söin dinneriä ja katoin leffaa, kyllä on mielenkiintonen elämä".. Niin että sorppa vaan! :D En tosiaan siis tehnyt koko viikonloppuna mitään muuta kun lenkkeilyä, leffojen & gossip girlin kattomista ja pe+la kävin salilla. Sinä sunnuntaina ei ollu ees lifesavingia kun oli points day eikä me Issyn kans osallistuttu siihen niin nukuttiin pitkään kotona! Ainiin ja skypetin mä perheen kanssa sunnuntaina, se on ihan perinne jo! :)
Maanantaina alko sit koeviikko englannin kokeella, siellä sitten kirjotin kynä sauhuten neljä esseetä ja tuntu että saatto jopa mennäkin ihan hyvin, kyllä tolla pitäis vähintäänkin läpi päästä. Tiistai ja keskiviikko oli sit vapaata kun ei ollu mitään kokeita, tiistaina oli vika lifesaving ja keskiviikkona en varmaankaan tehny salin lisäks mitään ihmeellistä. Torstaina bilsankoe ja hehe I was so screwed se oli niin vaikee eikä mulla ollu mitään hajua mitä ne kaikki termit on enkuks niin jäi sit vähän puolityhjäks se koe. Ei menny siis läpi mutta eipä tarviikkaan, en ees opiskele bilsaa ens vuonna täällä kun vaihoin sen matikkaan :D Torstaina treffasin sit myöhemmin päivällä Pilvin cityssä, mentiin Leedervilleen kahville Greens and co'lle ja siellä tulikin sitten parisen tuntia istuttua ja höpistyä maailman menosta. Oli ihana kuulla kaikki kuulumiset ja samalle kertoo ite omat jollekin joka todellakin ymmärtää millasta tää on, toiset vaihtarit on niin korvaamattomia! Iselin tuli sit kans just ennenkun Pilvi lähti ja menin Issyn kans Little Caesariin dinnerille. Omnom naminami pizzaa, parasta mitä oon ikinä syöny! Kierreltiin syömisen jälkeen vielä vähän ennekun otettiin juna meille, Issy tuli siis yöks. Katottiin se vika Harry Potter, siis Deathly Hallows pt 2 ja tykkäsin!
Perjantaina Issy otti sit bussin juna-asemalle meiltä ja lähti treffaan Eliniä lounaan merkeissä, meikätyttö paineli tossa välissä salille ja salilta kotiin, hirveellä kiireellä suihku ja vaatteet päälle ja naama kuosiin ja junalla kohti cityä, liityin siis Elinin ja Issyn seuraan ja tehtiin vähän joululahjashoppailua. Sit illemmalla kotiin ja mukavaa rentoilua kurpitsakeitto-aterian (BIGGEST LOVE♥ siis mun hostäidin kurpitsakeitto on jotain niin namia ja kaikenlisäks terveellistä, hehee wohoo) ja gossip girlin parissa siihen asti kun Beth soittaa että lähenkö sen kanssa leffaan, no tottahan toki kun ei muutakaan ohjelmassa ollut! Mentiin siis minä, Beth, Lauren, Kirsty, Kiana, Grace ja Ebony kattoon Breaking dawn pt 1 myöhäisnäytökseen, oli kyllä hyvä leffa vaikka noi twilight-kirjat on vaan niin satamiljoonaa kertaa parempia.
Lauantai meni sit taas rentoillessa (haha mähän en nykyään muuta teekkään :D), käväsin aamulla lenkillä, sit Dyann lähti 1 maissa lääkäriin niin menin samalla salille ja loppupäivän keskityinkin sit hengaan mun parhaitten kaverien eli gossip girlin upper east sidelaisten kanssa. Ja nyt siis sunnuntaina toi lifesaving exam, perheen kanssa skypettelyä JA AINIIIIIN laitettiin kaikki joulukoristeet paikoilleen! Koristelin joulukuusen ja roudasin vintiltä muutama sata laatikollista jouluvaloja alas, voin kertoo että tää talo loistaa varmaan sinne Suomeen asti sillon joulukuun 1. päivä kun sytytetään noi jouluvalot :D Otan teille niistä kuvia sit!

Palaillaan taas ens viikonloppuna (jos oon selvinny tulevista keleistä, ens viikolle luvattu +37... hehe somebody's gonna get tanned ;)) muruset, ihanaa viikkoo teille!

xxxxxxxx

nuhaa ja ruisleipää!

Ahh ruisleipä uunissa, namnam kohta saa tää tyttö tuoretta ruisleipää ;)


Paras keksintö ikinä, näitä saa siis IKEAsta ja tossa on valmis jauhoseos, sinne lisätään vaan lämmin vesi, annetaan kohota 45min ja paistetaan 60min ja TADAA, siinä on valmis ja älyttömän naminami ruisleipä syömistä vailla! Kuva täältä

Mutta vähän miinusta, ikävä kevätnuha iskeny :( Eivaan nyt se rupee oleen jo ohi mutta viikonlopun ja maanantain aivastelin ihan kokoajan ja oli nenä tukossa ja ääni painuksissa ja perus flunssasettiä, kylmetin varmaan itteni perjantaina tai jotain mutta no, pääasia että nyt on nuha jo melkein selätetty ja täydellä höyryllä porhalletaan etiäpäin! Muttamutta nyt siihen pääasiaan eli viikonlopun tapahtumiin:

Perjantaina koulun jälkeen menin siis suoraan koulusta salille (mulla loppuu perjantaisin koulu jo 13:25) ja puol neljän maissa Dy nappas mut kyytiin ja ajettiin hakeen Iselin meille viikonlopuks! Sen hostvanhemmat lähti siis viettään hääpäiväviikonloppuaan hotelliin eikä ne halunnu että Issy asuu pelkästään sen hostsiskojen (15 ja 17v) kanssa, which doesnt make any sense to me, niin se tuli sit meille! Laitettiin siinä ittemme kuntoon ja kuudelta tavattiin tytöt juna-asemalla ja otettiin suunnaks Leederville jonne mentiin dinnerille. Meitä oli siis mä, Issy, Wendy, Beth, Kiana ja Grace ja myöhemmin Kirsty ja Lauren tuli kans. Leedervillessä mentiin eka kahville Greens and co:lle jossa hienosti läikytin latten mun uudelle rakkaus-maxi-hameelle... Siitä sitten siirryttiin tunnin juoruilujn jälkeen subiin koska kaikki halus eri paikkoihin syömään niin päädyttiin kaikkia miellyttävään ja ennenkaikkee helppoon&halpaan ratkasuun hehe :D ei niin hohdokasta ruokaa mutta seura sitäkin parempaa!



(vähän kökkö laatu kun puhelimen kameralla otettuja...)

Lauantaina lähettiin reippaina tyttöinä Issyn kans yheksän maissa juoksulenkille, siinä reilu viis kilsaa vedeltiin ja oltiin ylpeitä ittestämme! Rauhassa syötiin sit aamupala ja laitettiin ittemme valmiiks ja 12 maissa suunnattiin cityyn, treffattiin Filip & Elin eli kaks ruotsalaista vaihtaria. Mentiin lounaalle the coffee clubiin jota suosittelen muuten kaikille ausseissa oleville (entiiä jos se on usassakin/muissa maissa mutta australiassa nyt ainakin), ollaan lounastettu kyseisessä mestassa vaikka kuinka monet kerrat ja on tosi hyvää ruokaa ja ihania terveellisiä vaihtoehtoja! Siellä siis syötiin ja senjälkeen shoppailtiin ja yleensäkin kierreltiin vaan kaupoissa, en kyllä ostanu mitään hehe hyvä minä ;) Ihan huipputyyppejä nää ruotsalaiset, verestelin siinä omiakin ruotsin kielen taitoja kun vähän koitin höpötellä ruotsiks! Elin ja Filip lähti siinä sitten kolmen maissa kotiin mutta mä ja Issy haluttiin vielä jäädä cityyn, käveltiin sit Northbridgelle ja mentiin San Churroon kaakaolle AND I CAN TELL YOU heaven is actually a place on earth ♥ En oo ikinä juonu niin hyvää kaakaoo!

Siinä tytöt vähän muikeilee San Churro-mukien kanssa ja LOL oikeesti ollaan yhtä ruskeita valotus tekee vaan tepposet :D seliseli mutta niin, OIKEESTI OON RUSKEEMPI miltä näytän!

Lauantai-iltana sitten mentiin Iselinin kaverin synttäribileisiin Mindarieen, jessus sentään mikä talo... Semmonen kiva kaks kerroksinen kartano uima-altaineen kaikkineen, sillä Jessillä oli oma kylpyhuone poreammeineen kaikkineen ja semmonen kivan kokonen vaatehuone, just kun jostain sinkkuelämästä :D haha mutta niin, oli ihan kivat pippalot vaikken noita tyttöjä aikasemmin tuntenutkaan niin alku oli vähän awkward mutta siitä meno sit parani ja tutustuin taas uusiin ihmisiin! Sunnuntai-aamuna virkeenä lifesavingissä klo 9 reikäreikä as usual, kertailtiin board rescueta ja pelleiltiin niitten lautojen kanssa :D Ainiin ja otin teille kuvan mun kauniista rusketusrajasta joka on tullu noista lifesaving batherseista, se tuli oikeestaan kokonaan sillon sunnuntaina pari viikkoo sitten kun oli ihan hullun hyvä sää ja reilu +30 astetta, nyt se on jo vähän vaalentunu kun on satanu viime keskiviikosta lähtien :( Tänään oli eka sateeton päivä ja viikonlopulle on onneks luvattu hyvää keliä! Mutta se kuva:

Kaunista eikös juu....kova on yritys saada pois mahd. nopeesti! Kyllä se siitä...

Loppusunnuntai meni sitten vaan kotona rentoillessa ja perheen + enon perheen kanssa skypetellessä, mikäs sen mukavampaa! Oli ihan huippuviikonloppu Iselinin kanssa, meistä on tullut niin hyvät kaverit ja tykkään niin paljon viettää aikaa sen kans :) Huipputyttö! Että semmosta tänne, tänä viikonloppuna ei tuu tapahtuun mitään niin saattaa olla että seuraava postaus venyy vähän pidemmälle aikavälille :D En meinaan muista koska olisin viimeks ollut perjantain ja lauantain kotona niin tän viikonlopun aattelin pyhittää ihan vaan kotona chillailulle, leffoille, gossip girlin 4 tuotantokaudelle, salilla käymiselle ja lenkkeilylle. Sounds like a good plan! Koeviikkohan alkaa mulla tosiaan maanantaina että jos haluis olla ahkera lapsonen niin varmaan kannattais raottaa niitä koulukirjojakin vähäsen mutta koska oon vahvasti siinä uskossa että osaan jo kaiken niin aattelin olla koskamatta niihin. Laiskuudella ei ole asian kanssa tekemistä, pyhpah.. Mutta honestly, tää koulunkäynti täällä ei merkkaa mun lukiolle Suomessa mitään, niin minkä takia kokisin erittäin tuskallisen ja hitaan kuoleman bilsangeenijuttujen kanssa? Exactly! ;D Ranskaa aattelin kyllä vähän kertailla kun se nyt on Suomen lukio-opiskelujenkin kannalta ihan hyödyllistä, mulla on kuitenkin vielä monta ranskankurssia käymättä Suomessa.

Eipä muuta, cheers mates palaillaan taas!

xxxxxxxx

do you know what it feels like

Teki mieli ruotia asioita vähän tarkemmin ja syvällisemmin ja avata vähän tätä vaihtarina olemista teillekkin, jollain kun saattaa olla se mielikuva että tää on pelkästään mahtavaa ja ihanaa elämän parasta aikaa, joten tässäpä tulee! Kerron nyt tosi omakohtasesti, kaikilla on ne omat kokemukset ja näkemykset mutta uskallampa väittää että aika moni vaihtari tietää mistä puhun. Vaihtarina oleminen, hmm. Ruusuilla tanssimista? Don't think so. Elämän yks parhaista vuosista? Probably. Mutta ei siks että tää olis vaan niin helppoo ja nautittavaa koko ajan, vaan sen takia, että täällä kasvaa ihmisenä niin paljon ja oppii arvostaan ihan yksinkertasiakin asioita uudella tavalla. Vaihtovuosi on niin täynnä kriisejä että voi hyvääpäivää, mutta niin sen itseasiassa kuuluu ollakin. Ne kriisithän ne on mitkä kasvattaa ja opettaa, niiden avulla ponnistetaan taas pinnalle ja kellutaan vähän aikaa ennenkun joku vetää taas kohti pohjaa. Eikä sen tarvi olla mikään iso juttu joka upottaa pään pinnan alle: voi olla että koulussa kaveri ei osota huomiota toivotulla tavalla, voi olla että ärsyttää kun tekee virheen kielen kanssa, voi olla että huono sää pistää ketuttaan. Tai sitten voi tulla näitä isompia konflikteja: kavereiden kanssa ongelmia, perheen kanssa ongelmia, oman itsensä kanssa ongelmia. Mä oon ainakin huomannut että etenkin kavereiden kanssa sattuneet jutut pistää mietityttään ja masentaan vähäks aikaa ennenkun pääsee asian yli ja osaa kääntää sen hyväks. Esimerkiks just toi huomioonottaminen: vaikka kuinka itsekästä se onkin niin kyllä mä ainakin tykkään kun muhun kiinnitetään huomiota ja sitten kun näin ei tapahdu niin tää neiti rupee heti miettiin että jaahas mikä mussa on vikana miksei tykätä yhyy fuckmylife ja sitärataa. Jossain vaiheessa ton itsesäälissä kieriskelyn aikana rupee kuitenkin kellot soimaan päässä ja pistää lähinnä ärsyttään oma itsekkyys ja itsekeskeisyys, hei haloo ihmisillä on kaikilla omat elämät ja kaikki ei aina suju toivotulla tavalla. Vastoinkäymisiä tulee koko ajan, niistä pitää vaan oppia selviään ja etsimään ne hyvät puolet asioista. Tässä mä oon ainakin ite kehittynyt näiden neljän kuukauden aikana huimasti: oppinut näkeen asioissa hyviä puolia ja keskittyyn tekeen niitä juttuja mistä mulle tulee itelle hyvä mieli. Se on kans vaikuttanut mun itsetuntoon ihan hulluna ja nimenomaan parantanut sitä mistä saan olla kyllä kiitollinen. The rainbow comes every time after storm, you just gotta learn to focus on seeing it!

Neljä kuukautta täällä siis vietetty ja enimmäkseen tää aika on ollut ihan awesome. Oon saanut kavereita, uudet rutiinit rullaa ja rakastan mun arkee, tunnen paikat ja osaan kulkee itekseni. Rakastan Australiaa maana, mutta toisaalta osaan nykyään arvostaa sitä rakasta koti-Suomee ihan uudella tavalla. Vielä Suomessa ollessa kuvittelin kuitenkin että neljän kuukauden jälkeen olisin sopeutunut ihan täydellisesti ja kaveripiiri olis vakiintunut samanlaiseks kun Suomessa. Nyt huomaan että näin ei ookkaan käynyt: edelleenkin välillä tulee se ulkopuolinen fiilis tossa tiivissä kaveriporukassa missä oon mukana. Tottakai se tulee, c'moon missy! Ne on kaikki tuntenut toisensa primary schoolista tai vähintäänkin yr 8 astien eli vähintään sen 4 vuotta, mä oon tuntenut ne ton 4 kuukautta. Mitä muuta tässä vois olettaa? Enkä mä sitä sano etteikö ne olis mahtavia kavereita ja ottais mua huomioon, ehei en todellakaan. Parin tytön kanssa oon lähentynyt ihan huomattavasti ja niiden kanssa onkin yleensä aina semmonen olo että hei, tää on mun paikka. Ja siis tota joukkoon kuulumattomuusfiilistä tulee ehkä kerran parissa viikossa, että ei mitään syytä huoleen! Lähinnä se on omasta itsestä kiinni, pitää ite osata mukautua uusiin tapoihin ja osata kohdata noi clickit mitä tuolla muodostuu. On the other hand, nyt jo huomaan kuinka paljon tuun ikävöimään etenkin muutamaa noista tytöistä. Ja toisia vaihtareita! Iselinistä on tullut yks mun parhaista kavereista täällä, samoin Saran kans tullaan tosi hyvin juttuun ja nyt oon tutustunut kans pariin ruotsalaiseen vaihariin paremmin, Eliniin ja Filipiin. Toisten vaihtareiden kanssa vietetty aika on ihan uskomattoman mahtavaa, ne ihan oikeesti tajuaa näitä tuntemuksia ja osaa piristää hullun helposti ja nopeesti. Onneks asutaan kaikki pohjoismaissa niin tapaamiset ei oo ylitsepääsemättömän vaikee järjestää! :)

Varmaankin suurin syy mun kriiseihin ja kasvamisprosesseihin on ollut asuminen toisen vaihtarin kanssa. Sanon sen sadannen kerran (ja tuun varmasti sanoon toiset sata ennen ens vuoden toukokuuta), ainoona vaihtarina perheessä oleminen olis vaan niin paljon helpompaa. Mutta aina ei voi voittaa eikä olla ees toinen, se pitää vaan hyväksyä. Sitäpaitsi musta tuntuu että mun vaihtovuosi olis lähennellyt täydellisyyttä ilman Amandaa eikä sillon mikään olis tuntunu miltään kun olis tullut pelkkiä onnistumisia eikä yhtään vastoinkäymisiä. Eli toisaalta ihan hyvä näin! Eikä se sitä oo etteikö tultais toimeen Amandan kanssa, ehei kyllä me toimeen tullaan ja välillä meillä on ihan hauskaakin jutellessa, mutta ollaan vaan luonteeltamme sen verran erilaisia että se on välillä vähän haastavaa. Mutta taaskaan en sano sitä että näin olis kaikkien kohdalla, tiedän niitä vaihatareita joilla on toinen vaihtari samassa perheessä ja niillä on ihan awesome time together, tulleet melkein parhaiksi kavereiksi. Ja hyvä niin! Toisaalta (kuinkakohan monta kertaa mä oon sanonut "toisaalta" tai "mutta" tässä tekstissä? Haha elämä on täynnä kontrasteja!) oon kyllä ihan ilonenkin ettei meistä oo ihan niin hyviä kavereita tullut, muuten se vois mennä siihen että hengattais koko ajan kaksin eikä noista aussikaverisuhteita oikein syntyis.

Vähän yhteenvetoo siis vielä (varmaan hemmetin epäselvän tekstin jälkeen, sorppa mulla risteilee päässä niin monta ajatusta yhtä aikaa että niistä on vähän hankala saada mitään yhtenäistä tekstiä :D): Vaihtarina oleminen kannattaa. Se on ja tulee oleen yks mun elämän parhaista kokemuksista. Vaihtarina oleminen ei oo helppoo, se sisältää lukemattomia eri kriisejä ja lasku/noususuhdannevaiheita. Ja se tärkein pointti: vaiharina oleminen on elämää. Ja elämä on ihanaa, siitä pitää nauttia!

peeäs muut vaihtarit, jos teillä on omia kokemuksia aiheesta tai aiheen vierestä niin jakakaa ihmeessä! ja jos kenelläkään on yhtään mitään kysymyksiä niin vastaan enemmän kun mielelläni :)

postausta viikonlopun tapahtumista laitan huomenna/ylihuomenna, katotaan millon kerkeen! :)